Historia

TAIVALKOSKEN METSÄ-VEIKOT 85 ry 30 VUOTTA VUONNA 2015

Seuran perustaminen

Uuden hiihtoseuran perustaminen v. 1985 katsottiin tarpeelliseksi, kun hiihtäjien keskuudessa esiintyi halua pelkästään hiihtoon keskittyvän urheiluseuran perustamiseksi. Tavoitteena oli ahkeralla talkootyöllä luoda hyvät puitteet niin kilpa- kuin kuntohiihtoonkin.

Perustamiskokous pidettiin Taivalkosken metsäoppilaitoksella 12.5.1985. Perustamiskokouksen koollekutsujana toimi Kalle Virrankari. Seuran perustamisen puuhamiehinä toimivat Kalle Virrankari, Hilkka Virrankari, Veikko Pätsi, Eeva Pätsi, Reijo Horsma, Leo Malmberg ja Sampo Honkanen. Seuran nimeksi tuli nimikilpailun jälkeen Metsä-Veikot 85 ry. Nimi vaihtui vuodesta 2017 lähtien muotoon Taivalkosken Metsä-Veikot 85 ry. Seuran toimintasäännöiksi hyväksyttiin Suomen Valtakunnan Urheiluliitto ry:n sääntöluonnos sellaisenaan. Seuran tarkoituksena on edistää hiihto- ja muuta liikuntaharrastusta siten, että mahdollisimman moni seuran jäsen harrastaisi kunto-, kilpa- tai huippu-urheilua edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti. Seuran logoksi valittiin suunnittelukilpailun jälkeen Janne Puolakanahon suunnittelema ehdotus.

Jäsenmäärän kehitys alun 34 jäsenestä nykyiseen n.150 jäseneen on ollut hyvä, kun huomioidaan, että seura on keskittynyt pelkästään hiihtoon. Jäseniä on ollut ja on edelleen myös Taivalkosken ulkopuolelta esim. Kuusamosta, Oulusta, Kiimingistä, Yli-Iistä, Iistä, Suomussalmelta ja Tampereelta.

Johtokunta-hallitus

Taivalkosken Metsä-Veikkojen hyväksyttyjen sääntöjen mukaan seuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa johtokunta, nykyisin hallitus. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi metsänhoitaja Sampo Honkanen, varapuheenjohtajaksi työnopettaja Kalle Virrankari, sihteeriksi insinööri Leo Malmberg sekä jäseniksi opiskelija Lea Pätsi ja rajavartija Reijo Horsma.

Taivalkosken Metsä-Veikkojen puheenjohtajina ovat toimineet

Seuran sihteerin tehtäviä ovat hoitaneet Leo Malmberg, Lea Pätsi, Anneli Hanhela, Jouni Kinnunen, Kauko Virrankari, Matti Tyni, Helena Lahtinen, Tuula Buller, Salme Paloniemi, Pirjo Lohilahti ja Tuija Vinkka.

Rahastonhoitajina ovat toimineet Aino Virrankari, Jorma Kinnunen ja Sirkku Kinnunen.

30 -vuotisjuhlan aikaan 2015 Metsä-Veikkojen hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Matti Tyni, varapuheenjohtaja Markku Paloniemi, sihteeri Tuija Vinkka sekä jäsenet Seija Elehvä-Moilanen ja Ahti Nevanperä.

Kilpailutoiminta

Vuodesta 1986 alkaen on järjestetty pääsiäisenä kansalliset hiihtokilpailut, joiden osanottajamääräksi alkuaikona vakiintui lähes 500 kilpailijaa. Kansalliset hiihdot olivat näin ollen Suomen suurimpia kisoja osanottajamäärältään katsottuna. Mielenkiinto kisoja kohtaan johtui varmasti siitä, että palkintopöytä oli aina komea ja arvokas niin pyttyjen kuin muidenkin palkintojen osalta. Metsäoppilaitoksen maasto oli sopiva loppukauden kilpailulle, ei liian rankka, mutta kuitenkin sopivan vaihteleva. Metsäoppilaitoksen tilat kilpailukeskuksena olivat erittäin hyvät kilpailijoiden, huoltajien ja yleisön tarpeisiin, kaikki löytyi saman katon alta majoitusta myöten.

Uuden Monitoimitalon ja hiihtostadionin myötä pääsiäisen kansallisten kisojen pitopaikaksi on vakiintunut Taivalvaara. Vuonna 2015 pääsiäisen kisat järjestettiin ensimmäisen kerran FIS -kilpailuna. Taivalvaaran maastot ja radat ovatkin nykyisin arvokisakelpoiset. Vuonna 2013 niillä järjestettiin nuorten Suomen mestaruuskilpailut ja vuonna 2016 järjestettiin yleisensarjan kolmipäiväiset SM-kilpailut. SM2016 -kisojen kilpailumatkat olivat vapaan parisprintti, perinteisen prologi ( N 3,75 km ja M 7,5 km) ja vapaan takaa-ajo (N10 km, M 15 km). Kisat järjestettiin yhteistyössä Taivalkosken Kuohun kanssa, sillä hiihdon SM-kisojen kanssa samaan aikaan Taivalkoskella pidettiin myös mäen ja yhdistetyn SM -kilpailut. Vuoden 2018 SM-hiihdoissa hiihdettävinä matkoina olivat sprintti (P), normaaliviestit ( N 3*5 km, M 4*10 km) ja pitkät matkat eli N 30 km ja M 50 km perinteisellä tyylillä väliaikalähtönä.
Taivalvaaran mahdollisuudet kansainvälisen tason hiihtokisojen areenana paranevat entisestään. Saimme syksyllä 2017 FIS:n (kansainvälinen hiihtoliitto) hyväksynnän uusille laduille. Nyt Taivalvaara on FIS-homogoloitujen latujen määrässä mitattuna Suomen ykkönen.

Metsä-Veikot 85 seura palkittiin yhdessä Taivalkosken Kuohun kanssa vuoden 2016 taivalkoskisiksi SM2016 -kisojen ansioiden takia.

Vuosittain on lisäksi järjestetty piirikunnallisia kilpailuja, koululaiskisoja, nappulahiihtoja, pitäjänmestaruuskisoja, puulaakiviestihiihtoja ja seuran mestaruuskilpailuja. Metsä-Veikot ovat olleet mukana monena vuotena Rajalta Rajalle-hiihtojen järjestämisessä huoltopisteiden hoitajana. Kaikki nämä järjestelytyöt on hoidettu vuodesta toiseen talkootyönä.

Kilpailuihin on osallistuttu aktiivisesti. Tärkeimpiä kilpailuja ovat olleet SM- kilpailut, PM-kilpailut, Hopeasomman alue- ja loppukilpailut sekä Koillismaan Junior-cup. Lisäksi on vuosittain osallistuttu moniin kansallisiin ja piirikunnallisiin hiihtoihin ja kesällä hölkkäkilpailuihin. Metsä-Veikot 85 seuran hiihtäjä Topias Tyni oli myös mukana vuoden 2013 nuorten MM -kisoissa Tsekin Liberecissä. Nykyisin niin Suomen Cup kuin Skandinavia Cupkin ovat Metsä-Veikkojen hiihtäjien ohjelmassa tärkeässä asemassa. Hiihtokaudella 2015-16 saimme myös viestijoukkueen (Topias Tyni, Matias Tiiro ja Petri Kinnunen) mukaan Suomen cupin osakilpailuihin ja  kaudella 2016-17 myös naisten joukkueen (Elina Moilanen, Anna-Riikka Tyni, Julia Nifakina). SM2016 -kisoihin saimme joukkueet sekä naisten että miesten parisprintteihin (N Elina Moilanen ja Julia Nifakina, M Matias Tiiro ja Topias Tyni).
Kaudella 2016-17 saimme myös normaalimatkojen viestijoukkueet SM-kisoihin (N Elina Moilanen, Salla Loukusa, Julia Nifakina, M Matias Tiiro, Oskari Hökkä, Topias Tyni ja Juho Hökkä). Tällä samalla miesporukalla Metsä-Veikot hiihtivät myös vuoden 2018 omissa SM-kisoissa.
Seuran veteraanihiihtäjä Petri Kinnunen on osallistunut Suomessa järjestettyihin veteraanien MM-kisoihin ja oli jälleen mukana Vuokatissa 2016 järjestetyissä Masters World Cup -kisoissa.

Seuran hiihtäjistä Topias Tyni on saavuttanut kaksi nuorten Suomen mestaruutta sekä muita SM -mitaleja kaikilta nuorten SM -sarjoilta (17, 18, 20, 23) sekä varusmiesten ampumahiihdosta. Yleisen sarjan SM-kisoissa seuran parhaana sijoituksena on keväällä 2017 Topias Tynin Ylitorniolla saavuttama 13. sija 50 km vapaan kisassa. Nuorten sarjoissa mitaleille ovat myös päässeet Petri Tyni ja Johanna Pöllänen.
Hopeasompaviesteissä kymppisakin menestystä on 2000 -luvulla tullut niin tytöissä (Elina Moilanen, Susanna Siekkinen ja Satu Paloniemi) kuin pojissakin (M16 SM 4. Raine Kinnunen, Saku Paloniemi ja Topias Tyni).
Yleisessä sarjassa paras nelinenkisten joukkueiden viestisijoitus on SM-kisoissa kevään 2017 miesten 19. sija ja Suomen cupin 14. sija (Topias Tyni, Matias Tiiro, Oskari Hökkä). Vantaan SM-kisoissa 2018 vapaan parisprintissä Oskari Hökkä ja Matias Tiiro selvittivät tiensä finaaliin ja olivat lopputuloksissa sijalla 14.

 

Leirit ja harjoitukset

Leirien ja harjoitusten pitäminen on ollut Taivalkosken Metsä-Veikkojen toiminnassa yksi tärkeimmistä painopistealueista, joka on näytellyt suurinta osaa seuran toiminnassa niin taloudellisesti kuin toiminnallisestikin ja myös talkootoiminnassa. Seuraleirejä on pidetty 3-5 leiriä vuosittain. Leiripaikkoina ovat olleet Vuokatti ja etenkin hiihtoputki syksyllä ennen lumien tuloa. Jatkosalmen kämppä Hossassa on tullut tutuksi monien leirien kautta vaellus-, rullahiihto- ja uintimahdollisuuksineen. Erityisen tutuiksi ovat tulleet Taivalvaaran sauvarinteet ja hiihtoladut sekä metsäoppilaitoksen maastot ja sisäliikuntatila sählypeleineen. Kylmäluomalla on retkeilty sekä testattu rullahiihtoa ja pyöräilyä, Rukan ja Syötteen sauvarinteet ovat myös tuttuja. Nykyisin niin Ylläksen kuin Oloksenkin maastot ovat hiihtäjien aktiivikäytössä. Hiihtäjät ovat osallistuneet Pohjois-Pohjanmaan Hiihdon sekä nuorten SM-tason leirityksiin. Topias Tyni kuului myös kahdella kaudella Suomen nuorten maajoukkueeseen, St 1 -ryhmään. Juho Hökkä (ampumahiihto) ja Annamaija Oinas (mäki, yhdistetty) kuuluvat lajeissaan myös Suomen nuorten maajoukkueisiin.

Seuran harjoitustoimintaan kuuluvat yhteisharjoitukset 2-3 kertaa viikossa sekä hiihtokoulun järjestäminen hiihtoharrastusta aloitteleville lapsille ja jo pitempään hiihtoa harrastaneille. Tällä hetkellä lasten hiihtokoulu on jälleen erityisen aktiivisessa vaiheessa ja osallistujia on runsaasti. Olemme myös tällä hetkellä pilottiseurana Lumilajit liikuttavat -hankkeessa. Emme ole unohtaneet myöskään aikuisia kuntohiihtäjiä, vaan heillekin on tarjolla hiihto-opetusta ja voiteluopastusta.

Taivalvaaran maastoihin on viime vuosina tehty syksyksi säilölumesta ensilumenlatu. Tälläkin hetkellä valmiina on ensi syksyksi lumet niin ensilumenladulle kuin myös hyppyrimäen lumetukseen. Uusi lumetusjärjestelmä saatiin valmiiksi kesän 2015 aikana. Samoin talvella 2016 valmistuivat uudet huolto- ja varastotilat, joita käytetään poolien voitelutiloina jo SM2016 -kisoissa.

Tulevaisuuden suunnitelmissa siintää tällä hetkellä rullahiihtoradan ja ampumapaikan saaminen Taivalvaaran maastoon. Tämä palvelisi niin hiihtäjiä kuin myös yhdistetyn ja ampumahiihdon urheilijoita kesäharjoittelussa.

Koulutus

Taivalkosken Metsä-Veikoissa on kiinnitetty erityistä huomiota kaikenlaiseen alan koulutukseen ja tiedon saamiseen seuran käyttöön ja kehittämiseen. Seura kuului 1990-luvulla usean vuoden ajan Hiihtoliiton koulutusprojektiin. Kouluttajana toimi sen aikainen Vuokatin Urheiluopiston opettaja Reijo Jylhä, joka nykyisin on Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentaja.

Taivalkosken Metsä-Veikot ovat osallistuneet Suomen Hiihtoliiton, Pohjois-Pohjanmaan Hiihto ry:n ja Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry:n leireille sekä seuratoimintaan. Vetäjiä ja valmentajia on koulutettu sopivilla kursseilla. Vähintään kerran vuodessa on järjestetty kaikille avoin suksien voitelukoulutus.

Pohjois-Pojanmaan Liikunta ry järjesti v. 1999 Metsä-Veikkojen toiminnan kehittämiskoulutuksen. Ohjaajana toimi Pohjois-Pojanmaan Liikunta ry:n kehittämispäällikkö Juha Haajanen. Seuran jäsenet kokoontuivat neljänä iltana metsäoppilaitokselle Haajasen johdolla miettimään seuran toiminnan kehittämistä.

2000 -luvulla seuran vetäjät ovat käyneet niin valmennus- kuin voitelukursseillakin. Lumilajit liikuttavat -hanke 2015 syksystä alkaen on myös tuonut koulutusta ja uusia ideoita seuratoimintaan. Lumilajit liikuttavat -hanke toteutetaan Taivalkoskella yhdessä Metsä-Veikot 85 seuran ja Taivalkosken Kuohun sekä Taivalkosken vapaa-aikatoimen kanssa.

Talous

Taivalkosken Metsä-Veikkojen talous on ollut hyvä. Talouden perustana ovat talkootyöt. Talkootyönä on vuosien kuluessa tehty metsänistutusta, aurausviitoitusta, katoilta lumen pudotusta, tanssilavan rakentamista, erilaisten juhlien järjestelyä ja kilpailujen järjestämistä. Tärkeä osa varainhankintaa ovat FIS -hiihdot sekä niiden yhteydessä seuran oman lehden tekeminen. Lehden tekoon ovat kiitettävästi osallistuneet eri yrittäjät ja yhteisöt antamalla mainoksensa ja ilmoituksensa lehteen tukien näin seuran hiihdon eteen tekemää työtä.

Tärkeä tulo on ollut myös kunnan avustus. Metsä-Veikkojen vuoden 1985 talousarvio oli 1300 euroa ja nyt viime vuosina se on lähes 40 000 euroa.

Suurimpia menokohteita seuran toiminnassa ovat olleet kilpailujen järjestäminen palkintohankintoineen, kilpailuihin osallistuminen, hiihtäjien leiritys, välinehankinnat, seuran avustukset hiihtäjille, hiihtokoulu, koulutus ja seuran toimitilojen vuokraus.

 

NettiTieto Oy